Dur Dorsen

Dorsen nukkui pois joulukuussa 2013

  kuva  Dur Dorsen VH04-040-1652
  kuva  friisiläinen, ori
  kuva  s. 13.10.2007, 3-vuotias 13.11.2007
  kuva  161cm, musta
  kuva  ko va A, va: vaikea
  kuva  maahantuoja: yersinio
  kuva  omistaja, kotitalli: yersinio, Duren

KILPAILUKALENTERI

Champion arvonimi myönnetty 13.10.2013
Kantakirjattu hevosorien kantakirjaan III-palkinnolle, 61p.
Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa II-palkinnolla, 98p.
Palkittu VVJ:n laatuarvostelussa I-palkinnolla, 96,1p


kuva

Katsaus historiaan ja kummallisiin tapoihin

Dorsen on suhteellisen mukava oriksi. Oripoika on hyvin lempeä ja mutta ei aina välttämättä niin yhteistyöhaluinen. Hoidettaessa Dorre yleensä steppailee eikä millään meinaa pysyä aloillaan, joten se kannattaa aina sitoa kiinni karsinaan tai käytävälle. Ori nauttii saamastaan huomiosta täysin siemauksin, eikä laita vastaan vaikka hoitaja kiillottaisi sen karvaa päivästä toiseen useaan otteeseen. Poika on kuitenkin hyvin altis kutisemaan, varsinkin mahan alta. Sieltä harjatessa Dorre alkaa steppaamaan paikoillaan ja saattaa koittaa pikkuisen näykätäkkin, mutta vain harjaa. Hoitajan kannattaa kumminkin olla varuillaan, vahinkoja sattuu kenelle tahansa, myös tälle pojalle. Se saattaa tarkoituksetta puraista hoitajaa kädestä, tai astua tämän varpaiden päälle. Hölmistyneenä poika katsoo kiukusta pihisevää hoitajaansa, eihän se voi ymmärtää mitä väärää on tullut tehtyä. Mahan alunen on Dorsenille siis hyvin herkkä paikka jonka vuoksi kannattaa moneen kertaa miettiä miten pojan pitää tämän operaation ajan aloillaan. Helpoimmalla pääsee kun sitoo orin tarpeeksi lyhyellä narulla tai molemmilta puolilta kiinni. Sään kohdalta rapsuttelusta Dorsen nauttii sitäkin enemmän. Orin voi huomata lerputtavan kaulaansa ja ummistavan silmänsä hoitajan rapsutellessa oria sään kohdalta. Kun taas pään harjaamisesta ei tämä poika sitten niinkään pidä. Korvien takaa Dorre on todella herkkä, eikä siedä ollenkaan sieltä harjaamista saatika sitten rapsuttelua. Tarvitaan todella paljon malttia, jotta Dorrenin pään saa puhtaaksi pölystä ja kurasta. Orilla kun on tapana ruveta irvistelemään ja huitomaan päätään minne sattuu. Kavioiden puhdistaminen on suhteellisen helppoa. Vaikka ori ei aina nostakaan kaviota heti ensimmäisestä käskystä, ei se myöskään jää venkoamaan pitkäksi aikaa. Toisinaan ori tykkää nojata puhdistajaansa, joka ei tietenkään tunnu järin mukavalta. Muita "pahoja tapoja" reippaalla pojalla ei hoitamisen suhteen sitten olekaan, paitsi tietysti huonoina päivinä jolloin mikään ei onnistu niinkuin pitäisi ja oripoika on tavallistakin innokkaammin repimässä hoitajan hermoja riekaleiksi. Satulan laittaminen ei yleensä tuota Dorsenin kanssa suurempaa ongelmaa. Poika jaksaa seistä kiltisti paikallaan satulan laiton ajan. Suitsiminen onkin sitten eri juttu. Johtuen tämäkin orin pään "herkkyydestä". Ohjat saa kaulalle muitta mutkitta, mutta kun pitäisi niskaremmi viedä korvien ylitse paikoilleen, alkaa venkoaminen hyvin nopeasti. Taas ollaan siinä pisteessä että ori heittelee päätään ylös, hoitajan ulottumattomiin. Tässä tilanteessa ei auta herkut eikä kovakätisyys. Rauhallisella toiminnalla rauhoittuu myös tämä ori ja suitsiminen luonnistuu helpoiten. Kuolaimet Dorsen ottaa suhteellisen helposti, mutta toisinaan tämäkin saattaa tuottaa ongelmia. Suojien laittaminen onkin sitten jonkin verran haasteellismpaa. Dorsenilla on paha tapa tepastella paikoillaan hoitajan yrittäessä laittaa suojia jalkoihin. Toisinaan nousee jalka ylös, aivan kuin se tarjoaisi kaviotaan puhdistettavaksi. Tosinaan taas se ei rauhoitu millään. Paikoillaan seisominen tuottaa Dorrelle vähän liiankin suurta ongelmaa. Tämän kaiken Dorren tekeekin silkasta piruilun hauskuudesta. Orin voi jopa aistia nauttivan hoitajansa nöyryyttämisestä. Vaikka ensin voisikin kuvitella orin olevan oikea riiviö, huomaa nopeasti että tämänkin ulkokuoren alla sykkii kultainen sydän.

  kuva  Dorsen vaatii ratsastettaessa selkäänsä osaavan ja kokeneen ratsastajan, muuten ratsukon yhteistyöstä ei tule löytymään päätä eikä häntää. Tämä oripoika on osaavainen, mutta heittäytyy aina välillä mahdottomaksi riiviöksi eikä mikään oppi tunnu menevän perille. Silloin koko touhu saattaa mennä pelkäksi kentällä sekoiluksi, ihmeelliseksi kylkimöngerrykseksi ja esteiden kohdalla tyylikkäiksi kieltäytymisiksi, väistöiksi ja pudotuksiksi. Siispä Dorsenille pitää heti näyttää kuka määrää, jolloin yhteityökin alkaa sujua muitta mutkitta. Yleensä tähän ei paljoakaan vaadita; Dorsen on suhteellisen yhteistyönhaluinen ori ratsastaessa. Jos ori saa itse vallan, on kaaos valmis. Dorsen tekee ratsastajalle varsin selväksi kenen ehdoilla mennään, eikä sama ratsastaja hevillä selkään uudestaan nouse. Dorre omaa esteet yleisesti ottaen mainiosti, mutta kuten yllä mainittiin, oripoika osaa heittäytyä myös hankalaksi. Esteillä Dorsenin kanssa eivät ihan aloittelijat pärjää. Poika tykkää hurjastella kentällä pää viidentenä jalkana; toisinaan saattaa tuntua että jarrua ei löydy ollenkaan. Ja lisää ongelmia tulee, kun kauhusta jäykkänä istuva ratsastaja yrittää ohjista kiskomalla saada oria haltuunsa, hidastamaan. Dorsen on kuitenkin sen verran herkkä että liiallinen ohjissa "roikkuminen" saa sen tosiaan kuumenemaan entistä enemmän. Ja kun oripoika oikein kunnolla kuumenee se jää hyvin helposti paikoilleen "hyppimään". Muutama pukki ja pari äkkinäistä käännöstä eri suuntiin; siinä mellakassa ei taitavakaan ratsastaja hevillä selässä pysy. Dorrella tulee siis ratsastaa hyvin hellällä tuntumalla. Koulukiemurat ovatkin sitten enemmän Dorsenin alaa, mutta oripojan hermot eivät yleensä kauan pysy viileinä, jonka seurauksena tietenkin on pelkkää sähläilyä ja sähellystä. Dorsen ei millään viitsisi tappaa aikaa pohkeenväistöjen, ympyröiden tai muiden vastaavien kiemuroiden parissa. Hommasta ori yrittää livistää keinolla millä hyvänsä. Vieraiden ihmisten käsissä nämä menevät helposti lävitse, mutta tuttuja ihmisiä Dorre ei niin vain huijaakkaan. Dorsen on hyvin rohkea nuori mies, eikä se tee poikkeusta edes ulkona maastolenkeillä. Sielläkin korvat pystyssä ravailevaan, ympäristöön tiukasti tarkkailevaan oriin voi luottaa kuin ikiaikaiseen kallioon. Oltiin sitten liikkeellä kesällä tai talvella, harvempi ihminen on koskaan törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa Dorsenin rohkeus olisi pettänyt. Ori tykkää spurttailla niityillä, silloin on vauhtikin mitä hurjin; muutama ilopukki ja riehakas laukkapätkä. Mikään ei ole sen mukavempaa tästä oriista. Vettä Dorsen suorastaan rakastaa. Kuumina kesäpäivinä mikään ei voita pientä retkeä rannalle. Selästäkäsin Dorrea voi rauhallisin mielin uittaa, orilla ei ole tapana riehaantua vedessä niin suuresti kuin maastoillessa yleensä, vaikka se vettä rakastaakin.

  kuva  Dorsen pärjää suhtkoht hyvin useimpien laumakavereidensa kanssa, ja useimmiten sen löytääkin riehumasti nuorimpien tovereidensa kera. Se pursuaa intoa ja kuluttaa sitä mielellään härnäämällä muita. Varsinaisia kinoja ei synny, koska Dorsen viisaana poikana ymmärtää lopettaa, jos kaverit eivät ole sillä tuulella. Riimun päässä utelias friisiläinen onkin joskus hiukan vaikeampikin tapaus ja varsinkin sisältä tullessa se saattaa mielellään raikkaan ilman haistaessaan hiukan ravailla innostuksesta. Sama pätee tietysti myös illalla tallille päin suunnatessa, varsinkin jos ruoka on jo jaossa. Toisinaan Dorsen poimii matkalta pientä evästä, joskus orin kivenkova tahto saa taluttajankin kumoon. Vesilammikoihin ei ori kavionpäätäkään suostu kastamaan. Kummallista sinänsä, vettähän tämä poika suorastaan rakastaa. Suuriin järviin poika suorastaan syöksyy, mutta pieni vesilammikko täytyy kiertää, ja kaukaa.

  kuva  Dorsenin lastaaminen on suhteellisen helppoa. Ori ei venkuroi vaan menee kiltisti kuljetusvaunuun ihmisen kannoilla. Pitkillä matkoilla lyhyt pinnainen Dorsen vaatii useaan kertaan pientä kävelytys lenkkiä, muuten kallis traikku taikka rekka on entinen rekka kun oripoika pistää siellä ranttaliksi. Lyhyet matkat se seisoo kiltisti aloillaan kuljetusvaunussa. Kuljetusvaunusta pois tuleminen onkin sitten aika sählinkiä. Rohkea ja utelias ori suorastaan ryntää pois vaunusta tutkimaan uutta ympäristöä. Uusiin paikkoihin Dorsen sopeutuu nopeasti. Niin kisapaikoilla kuin muissakin uusissa maisemissa Dorsen on oma veikeä itsensä. Se ei turhia arkaile tai jännitä vaan ottaa uudet haasteet innolla vastaan.




   Jaar
  friisiläinen, musta
 Ascapist
friisiläinen, musta
 Woedend
friisiläinen, musta
 Bloei
friisiläinen, musta
 Middagdutje
friisiläinen, musta
 Lekken
friisiläinen, musta
 Geschil
friisiläinen, musta
   Jaarboek
  friisiläinen, musta
 Essentie
friisiläinen, musta
 Gescheiden
friisiläinen, musta
 Wijding
friisiläinen, musta
 Vreedsaam
friisiläinen, musta
 Essence
friisiläinen, musta
 Afwasbak
friisiläinen, musta

Sukujuuret

Dorsenin isä Jaar on pienikokoinen friisiläisori ja edustaa rotuaan eduksi elegantilla ja voimakkaalla luonteellaan. Jaar on viettänyt elämänsä pääasiassa showhevosena kiertäen erilaisissa esityksissä. Ori taitaa erilaisia temppuja kuten takajaloilleen nousut, istumiset, makuulle menot ja on ollut yhteistyöhaluinen kumppani esiintymistoveeilleen. Parhaat puolensa esityksissä ori on tuonut esille esiintyessään yksin, ilman muita hevosia. Jaar viettää nykyään eläkepäiviä esiintymisestä ja sillä on Dorsenin lisäksi kaksi muuta varsaa Hollannissa.

Isän isä Ascapist on upea ja henkeäsalpaavan näyttävä hevonen ja kilpaillut menestyksekkäästi kouluradoilla. Ennen kilpailu-uraansa orilla kerkesi olla monen monta omistajaa joista jokainen halusi hevoseltaan eri asioita. Ennen uraansa Ascapist kerkesi siis toimia harrasteratsuna, silausajojen vaunuhevosena, jonkin verran myös kilpailuissa valjakkoajossa ja lopulta sitä kautta siitä tuli sitten kouluratsu. Ori oli vahinkovarsa joka myytiin jo nuorena ensimäisestä kodistaan rahanpuutteen vuoksi. Kilpailu-uransa myötä ori on toiminut myös paljon siitoshevosena ja tällä hetkellä sillä on kymmenkunta jälkeläistä.

Isänisänisä Woedend asuu nykyään Saksassa kuuluisalla ratsastuskoululla toimien pääasiassa sen maskottina. Hevosella on vain yksi jälkeläinen Ascapist joka syntyi vahingossa huolimattomuuksien vuoksi. Tämän jälkeen ori ruunattiinkin piakkoin ja se muutti Hollannista Saksaan.

Isänisänemä Bloei on nykyään jo edesmennyt 162cm korkea ja täysin sysimusta tamma. Bloei asui Hollannissa tallilla jossa kasvatettiin pääasiassa poneja. Tamma oli upea ilmestys, mutta todella kiukkuinen luonteeltaan. Se ei sietänyt vieraita ihmisiä ja otti kaikki vastaan luimistellen ja murjottaen. Tamma lopetettiin kun sen tarhakaveri potkaisi sitä jalkaan ja jalka murtui.

Isän emä Middagdutje on 169cm korkea tamma joka on asunut koko elämänsä rikkaan perheen vaunuhevosena Hollannissa. Se on lempeä ja rauhallinen luonteeltaan ja huolehtii kartanon lapsista yhtä huolella kuin omistakin jälkeläisistään. Pääasiassa tamman elämä onkin ollut laiduntamista ja silloin tällöin ulkoilua omistajien toimesta. Varsoja Middagdutje on saanut nelisen kappaletta ja Jaar on niistä viimeisin.

Isänemänisä Lekken on syntynyt Hollannissa suuressa siittolassa mikä kasvattaa friisiläishevosia. Suuresta varsamäärästä Lekkenin nykyinen omistaja valitsi orin itselleen ja kouli orista menestyksekkään kouluratsun. Koulutus ei ollutkaan orin kanssa mikään helpoin tehtävä, sillä se omaa tempperamenttisen ja jääräpäisen luonteen. Orilla on tällä hetkellä yli 100 jälkeläistä ympäri maapalloa ja se on periyttänyt jälkeläisilleen upeat kouluratsun ominaisuudet.

Isänemänemä Geschil asui nuoruusvuosina rikkaassa perheessä missä se sai ainoan jälkeläisensä Middagdutjen. Myöhemmin se myytiin nuorelle tytölle ensimäiseksi kilpailuratsuksi ja kilpaili helppoja luokkia ensin tytön kanssa ja myöhemmin siirtyen aina perheen nuorimmaiselle lapselle ratsuksi. Nykyään Geschil viettää eläkepäiviään samaisessa perheessä.

Emä Jaarboek on toiminut koko elämänsä siitostammana ja se on jättänyt monia upeita ja kilpailukykyisiä jälkeläisiä. Tamman kanssa kokeiltiin aikoinaan kilpailu-uraa, mutta se hermostui ja stressasi niin paljon kuljetuksia ja kisareissuja joten sen kanssa tultiin siihen tulokseen, että ne saavat jäädä. Jaarboek on saanut tähän mennessä neljä jälkeläistä joista jokainen on menestynyt hienosti koulukentillä joten hermoheikosta luonteestaan huolimatta se periyttää hyviä kouluhevosen ominaisuuksia.

Emänisä Essentie on Hollannissa erittäin suosittu siitosori. Se kilpaili kouluratsastuksessa vaativia luokkia ja siirtyi menestyksensä vuoksi lopulta siitoshevoseksi. Ori periyttää jälkeläisilleen loistavat rotuominaisuudet ja hyvät kouluhevosen ominaisuudet. Luonteeltaan ori on omanarvonsa tunteva ja hieman hankala käsitellä. Myöskin näitä piirteitä näkyy erittäin vahvasti jälkeläisissä. Essentien elämä ei alkanut mutkattomasti. Sen emä kuoli synnytykseen ja tämän jälkeen varsalle oli todella vaikeaa löytää kasvattiäitiä. Ori eli ihmisten ruokkimana ja sai lopulta sijaisäidin kotitallinsa vanhasta tammasta.

Emänisänisä Gescheiden oli luonteeltaan erittäin hankala käsitellä ja ori raahasi ihmisiä mielensä mukaan. Orin häijy luonne pelotti useimpia ja syytä olikin. Loppujen lopuksi oria käsittelivät ainoastaan sen omistaja ja hoitaja. Alunperin orista oli tarkoitus tulla kilpahevonen, olihan se näyttävä ja kyvykäs hevonen, mutta kilpailumatkoista ei tullut juuri mitään ja tarvittiin aina monta ihmistä avuksi, että poika pysyi käsissä. Gescheiden sai lopulta 3 jälkeläistä ja sen jälkeen se ruunattiin kymmenen vuoden iässä. Ruunaus ei kuitenkaan tuonut helpotusta hevosen käsittelyyn ja se lopetettiin kahdentoista vuoden ikäisenä.

Emänisänemä Wijding sai hyvin nuorella iällä ensimäiset varsansa ja se tosiaan synnytti ensimäisellä kerralla kaksi varsaa kerrallaan. Toinen varsoista kuitenkin menehtyi muutaman tunnin kuluttua synnytyksestä. Synnytys oli myös tammalle rankka kokemus ja se ei suotunut imettämään henkiinjäänyttä varsaansa. Varsa onnistuttiin siirtämään toiselle tammalle kasvatettavaksi. Tämän jälkeen Wijdingiä ei astutettu miltein kymmeneen vuoteen. Tänä aikana se vaihtoi omistajaa kolmesti ja toimi pääasiassa harrasteratsuna. Tamma päätettiin astuttaa vielä kerran jolloin se synnytti Essentien ja menehtyi itse synnytykseen.

Emänemä Vreedsaam on kuuluisasta ja hyvin menestyneestä koulusuvusta. Tammalle itselleen eivät kilpailuhevosen ominaisuudet periytyneet, mutta se on silti ollut hieno siitostamma jonka jälkeläiset ovat olleet kaikki tammoja. Vreedsam asui ensimäiset elinvuotensa Hollannissa, mutta muutti sieltä omistajansa mukana Saksaan ja siellä se sitten vaihtoi omistajaa useampaan kertaan.

Emänemänisä Essence on ollut Hollannissa menestynyt kouluhevonen. Se sijoittui elämänsä aikana melkein jokaisissa kisoissa mihin se osallistui ja oli kolmen parhaan joukossa yli puolissa sijoituksissa. Siirryttyään siitoshevoseksi ori oli aluksi todella suosittu, mutta se ei periyttänyt jälkeläisilleen menestystään ja lopulta orin suosio hiipui. Se kuitenkin kerkesi jättää miltein sata jälkeläistä ympäri eurooppaa.

Emänemänemä Afwasbak oli myöskin erittäin menestyvä kouluhevonen, tosin kotoisin Saksasta. Tammalla oli kunniakierroksilla aina revitellä niin hurjasti, että ratsastajalla oli täysi työ pysyä kyydissä ja monet kerrat tamma saikin kilpakumppaninsa maankamaralle. Jokatapauksessa kouluradalla tamma oli rauhallinen kuin viilipytty. Se toimi kuin ajatus ja esiintyi aina edukseen lennokkailla askelillaan.




Jälkeläiset

 tamma 
 Duren Anektode  champion, KTK-III, KRJ 1, VVJ 1  emä: Dur Aanmanen
 tamma 
 Duren Amandel  VIR MVA ch., KTK-III, KRJ 1, VVJ 1  emä: Dur Afweer
 tamma 
 Duren Dulden  16 KRJ sij.  emä: Dur Dubbel
 tamma 
 Duren Weide    emä: Dur Durven
 tamma 
 Duren Oliën  44 KRJ sij.  emä: Dur Geschal
 tamma 
 Duren Caissière  21 KRJ sij.  emä: Dur Jagen
 tamma 
 Duren Cactus    emä: Dur Spuwen
 tamma 
 Duren Cynisme  20 KRJ sij.  emä: Dur Ver
 tamma 
 Duren Cipier  23 KRJ sij.  emä: Dur Veroek
 tamma 
 Duren Cultus  VIR MVA ch., KTK-II, KRJ 1  emä: Yersinio' s Igora



Päiväkirja

10.01.2012, valmennus, valmentaja: Minttu
Saavuin tänään valmentamaan yersiniota ja Dur Dorsenia eli Dorrea. Aiheena oli koulu ja ajattelin teetättää ratsukolla perus harjoituksia. Maneesiin saapui mukavan näköinen parivaljakko. Perustervehdyksien jälkeen kerroin ratsastajalle mitä olin suunnitellut ja miten valmennus tulisi menemään. Kun yersinio oli päässyt selkään kerroin että hän saisi tehdä alku verryttelyt omaan tahtiin ja samalla tutustuisin ratsukon työskentelyyn. Käynnissä ei mitään ongelmia ollut, mutta kun päästiin raviin ei Dorre halunnutkaan mennä uralla, vaan yritti puskea sisäänpäin. “Käytä ulko-ohjaa ja sisäpohjetta suoristaaksesi Dorren ja kato et se asettuu kulmissa vähän, mutta ei liikaa!” Ohjeistin ratsukkoa. Neuvoni toimivat ja Dorre alkoikin liikkumaan suorana. Kun yersinio oli saanut verkat valmiiksi, kerroin että ratsukko voisi tehdä ensin käynti ravi siirtymisiä ja sitten muuttaa ne ravi-käynti siitymisiin mutta ennen muutosta ratsukko voisi ottaa pari kierrosta ravissa. Itse jäin tarkkailemaan ratsukon menoa samalla kun asetin tötsistä ympyrän, jonka pystyi ratsastamaan molemmilta puolilta. Siirtymisissä oli sama ongelma kuin sileällä ja muistutinkin yersiniota suoristavista avuista. Päästin ratsukon lepäämään siirtymisistä ja kerroin miten voltteja tehtäisiin. Alussa olisi perus käynti ja ravivoltit joidenka jälkeen vaihdettaisiin siirtymä voltteihin. Päästin ratsukon menemään voltteja ja käskin yersiniota asettamaan Dorrea vähän. Muutaman voltin jälkeen päästin ratsukon tekemään ensin käynti-ravi voltit jotka menivät hyvin mutta Dorre meinasi karata ympyrältä, joten apuja etsittiin vähän. Lopuksi ratsukko teki muutamat käynti-laukka voltit ja niiden onnistuttua annoin ratsukolle loppuverkka vapauden. Kehuin ratsukkoa ja kerroin mitä kannattaisi jokaisella kerralla ottaa huomioon.

13.02.2012, valmennus, valmentaja: turjake
Dorsenin kanssa tekisimme tänään laukanvaihtoja joka 3:lla askeleella, mutta ekaksi sait verrytellä oikein kunnolla kaikissa lajeissa. Huomasin että ori alkoin painaa käsille ja tekemään vähän omia teitä, joten sait napakasti tehdä sille selvää että sinä olet pomo ja määräät tiet. Ori parantu joten aloitimme tekemällä voltteja ja väistöäjä, kaikissa eri lajeissa. Alusi ei ori tahtonu yhtään mennä minnekkään tyhmälle voltille, mutta parin minutin jälkeen se köpötti ihan tyytyväisenä siellä. Väistöt sujuivat ilman ongelmia urall. Otimme lyhyeen tauon jonka jälkeen teimme laukannostoja sekä vaihtoja. Nostot sujuivat hyvin, sait työstää kunnolla että se ei menisi omille teilleen. Teitte voltin lyhyeelle sivulle jonka jälkeen tulitte koko rataa leikkaa jossa tuli laukan vaihtoja. Aluksi ei sujunu yhtään mutta loppua kohti sujui todella hyvin molmepiin suuntiin. Loppu verkka ja saitte kävellä maastossa hyvässä säässä.

23.03.2012, valmennus, valmentaja Ansku
Dorsenin valmennus alkoi pysäyttämis- ja liikkeellelähtöharjoituksilla ja ori kuunteli apuja suhteellisen hyvin jo tällöin. Päämääränämme oli saada ori kulkemaan pohkeen ja kuolaimen välissä kauniisti, käyttäen takasiaan paremmin. Lisäksi sisällytettiin harjoitukseen voltit, sekä erilaiset kaarevat urat. Näitä tehtiin sekä käynnissä, että ravissa, ja ori liikkui todella mallikkaasti. Teimme askeleenpidennyksiä, sekä kokosimme ravia. Dorsen liikkui todella innoissaan ja saitkin hieman pidättää, jotta se suoritti kaikki tehtävät millintarkasti. Orin kanssa päästiin noin puolen tunnin jälkeen päivän varsinaiseen aiheeseen, laukannostoihin ja -vaihtoihin. Ensin nosteltiin laukkaa pitkillä sivuilla, ja Dorsen teki tämän melko puhtaasti, joskin se siirtyi laukkaan ravin kautta, joka ei tässä valmennuksessa ollut toivottavaa. Hiottiin siirtymistä käynnistä laukkaan ihan mukavan mittainen tovi, ja pian ne alkoivat sujua miltei odotettua paremmin. Näinpä siirtymisiä tehtiin nyt myös lyhyillä sivuilla, ja laukkailtiin ihan lyhyitä pätkiä. Dorsen rupesi pian tajuamaan tämän harjoituksen täydellisesti, joten siirryttiin viimeinkin laukanvaihtoihin. Okei, Dorsen ei sitten millään suostunut ensin vaihtamaan laukkaa, vaan meni aluksi muutamaan otteeseen ristilaukkaa. Kun laukanvaihdot, ja siinä samalla vastalaukkakin onnistuivat, päästin teidät tekemään loppuverryttelyt itsenäisesti.

08.04.2012, valmennus, valmentaja Assi
Päivän aiheena oli tänään temmonmuutokset ja varsinkin siirtymiset näiden välillä. Alkulämmittelyn käytin hyväkseni seuratakseni yersinion ja Dorsenin yhteistyötä, jotta saisin paremman käsityksen ratsukosta. Ori vaikutti eloisalta, mutta yersinio tottunein ottein otti ohjat käsiinsä, vaikka Dorsen hieman itsekin yritti suuntaa näyttää. Aloitimme heti alkuravien jälkeen laukkatyöskentelyllä, sillä orilla vaikutti olevan paljon virtaa. Keskilaukka ei tuottanutkaan mitään vaikeuksia, Dorsen väläytti upeita askeliaan ja yhteistyö sujui. Siirtymiset koottuun laukkaan olivatkin eri juttu, sillä ori olisi halunnut jatkaa reippaamassa tahdissa ja taisteli pidätteitä vastaan. Otimmekin mukaan diagonaalin, joka mentiin keskilaukassa vaihtaen keskellä, ja lopussa siirtyminen koottuun laukkaan aina seuraavaan pitkän sivun alkuun. Lähestyvä kulma jarrutti menohaluista Dorsenia, ja monen monen puolipidätteen ja vatsalihasten rutistelujen jälkeen yersinio sai molempia tyydyttävät kootut pätkän sujumaan. Tämän jälkeen siirryimme ravin sisällä muutoksiin, kun Dorsen alkoi olla paremmin kuulolla ja pahimmat energiat oli tuhlattu. Ravissa ori ei kuitenkaan ensin jaksanut keskittyä täsmälliseen siirtymiseen halutussa vaiheessa, vain viipotti parisen metriä sinne tai tänne. Tämä saatiin kuitenkin korjattua yersinion tarkemmilla avuilla, ja lopulta näimme todella mallikkaita siirtymisiä keskiravista koottuun ja takaisin. Valmennus menikin varsin hyvin, vaikka Dorsenilla onkin ilmeisen paljon menohaluja ja omaakin tahtoa.

04.05.2012, valmennus, valmentaja Inga
Dorsen pysähtyi alkuveryttelyn päätteeksi täydellisen suorana keskihalkaisijalle ja yersinio taputti sitä hieman. Minullakin oli friisiläisori, mutta se oli jo vanha vaari eikä sen tukkajumaluus yltänyt sentään Dorsenin tasolle - ei vaikka olisin käyttänyt kaikki geelit ja shampoot illassa loppuun. Dorsen näytti todella komealta hevoselta seisoessaan patsaan tavoin kentän keskellä. Tervehdin ratsukkoa vielä kertaalleen ja kerroin yersiniolle hieman aiheista, jotka olin valmennuksen sisällöksi valinnut. yersiniolla oli koulujalustimet, kannukset ja Dorsenilla kanget, joten minä sain hyvin selkeän kuvan ratsukon tasosta. GP-tason koulufriisuni tuli heti mieleen, kun Dorsen aloitti työn. Ensin käskin yersinion edetä kootussa ja ryhdikkäässä käynnissä, ja tarkastelin merkkejä, jotka hän Dorsenille antoi. Dorsen kulki hyvin koottuna. Seuraavaksi pyysin yersiniota ottamaan ravia ja pidentämään ja kokoamaan niin, että Dorsen liikkuisi pitkää ja hidasta ravia. Dorsenin ravi näytti pehmeältä istua, ja yersinion kädet hävisivät oriin harjan alle. Dorsen liikutti jalkojaan hyvin. Se käytti lisäksi takaosaansa ja toimi innostuneena. Pyysin yersiniota ottamaan pari pohkeenväistöä ja kokoamaan Dorsenin ravin. Pohkeenväistöt sujuivat näyttävästi ja Dorsen liikkui halukkaasti. yersinio ja Dorsen saivat tulla suurelle kahdeksikolle. Kaivoin esiin kuulutinlaitteeni ja kamerani ja räpsin pari oikein hienoa kahdeksikko-otosta parivaljakosta. Dorsen sai kävellä hetken ja minä keskustelin yersinion kanssa hetkisen. Seuraavaksi siirryimme tunnin aiheeseen - laukkatyöhön. Dorsen oli ilmeisesti todella mukava ratsu laukassa, ja sen laukka näytti hyvältä. Siirryin silti tarkkaavaisena katsomaan, kun yersinio pidensi askelta. Hän oli kertonut, että askeleen lyhentäminen oli hankalaa. Minä katsoin, kuinka Dorsen laukkasi koottuna ja pidentäen askeltaan todella komeasti - ja räpsy tuli taas. Sitten täytyi siirtyä kynnyskysymykseen. Annoin yersinion yrittää lyhentämistä pariin otteeseen. Dorsen muuttui hieman hämmentyneeksi ja pientä kompastelua oli havaittavissa. Pyysin yersiniota esittämään lyhyet askeleet ravissa ja käynnissä ja se onnistui hyvin. Tavallisessa laukassa Dorsen lyhensi hyvin. Minusta asia oli eittämättä hieman sellainen, että Dorsen oli laajaliikkeinen. Jos se ei saanut laukata tavallisesti, sen tuli käyttää liikkeensä muuten - ja koottu laukka oli juuri siksi hyvin ilmavaa. Kun se taas pyydettiin sekä hidastamaan että pienentämään askelta, sen liike vangittiin. Siksi aloimme hioa sitä heti kättelyssä. Dorsen teki yhteistyötä hyvin eikä mennyt äkäiseksi, kun joutui lyhennysoperaatioon. Sen sijaan Dorsen yritti parhaansa ja toimi loistavasti. Pyysin yersiniota kiinnittämään huomiota ohjaskäsiin ja siihen, että lyhentäessä hänen tulisi antaa jaloilla ja käsillä enemmän periksi - muutoin Dorsen ei saisi liikettä mukaan. Dorsen oli suuriliikkeinen, sille ei voinut mitään, mutta koulukisoissa Dorsenin tulisi lyhentää siitä huolimatta. Ilmeisesti radat olivat menneet hyvin, mutta askeleenlyhennys oli hakusessa. Silti ori liikkui loistavasti ja sen liikkeillä pärjää vaikkei lyhennys luistaisi niin - lyhensi Dorsen sentään niin, että moni kuluttaisi vuodet sen oppimisessa. Harjoitus tekee mestarin! Annoin yersinion matkaan pohkeenväistökuvan, seisomiskuvan, kahdeksikkokuvan ja laukkakuvan. Olin tyytyväinen pottiin ja rustasin kuvien taakse vielä nimeni ja päivämäärän vakuudeksi valkasta. Sitten annoin yersinion lähteä hoitamaan loppuverkat itse.

01.06.2012, valmennus, valmentaja: meow
Saavuin aurinkoiselle kentälle hyvissä ajoissa nähdäkseni yersinion lämmittelevän Dorsenin kanssa. Dorsen tuntui olevan pahalla päällä eikä se näyttänyt kuuntelevan yersinion apuja laisinkaan. Yersinio otti kuitenkin pomon elkein orin haltuunsa ja pääsimme aloittamaan valmennuksen. Aloitimme treenaamalla laukanvaihtoja pitkällä sivulla. Lähdimme liikkeelle rennosti muutaman askeleen välisillä vaihdoilla, jotta yersinio sai orin kivasti kuulolle. Dorsen ei alkuun edes yrittänyt ymmärtää yersinion tarjoamia apuja, vaan rikkoi laukan raville. Lopulta yersinio sai orin vaihtamaan kolmen askeleen välein ja tästä siirryimme vaihtamaan kahden askeleen välein. Tällöin harjoitus sujui jo riittävän hyvin, jotta saatoimme siirtyä ravityöskentelyyn. Harjoittelimme keskiravia ahkerasti, Dorsen kun yritti tarjota jotain aivan muuta keskiravin sijasta. Yersinio pysyi tiukkana ja vaati oria antamaan parhaansa, jolloin näimmekin moitteetonta keskiravia pariinkiin otteeseen. Totesin, että tähän on hyvä päättää valmennus, kun sekä ratsastajalle että ratsulle jäi valmennuksesta hyvä mieli.

10.06.2012, valmennus, valmentaja Ida
Olitte kävelleet jo jonkinaikaa kentällä kun tulin. Olitte uusi ratsukko minulle ja seurailin hetken aikaa liikkumistanne. Dorsen liikkui isoilla ja pitkillä askelilla ja se oli hieman hermostunut. Ulkona tuulikin melkoisen voimakkaasti joten pieni säikkyys saattoi johtua siitä. Keräilit ohjia käteen ja siirryit orin kanssa raviin. Ravailitte rennosti ympäri kenttää tehden pääty-ympyröitä ja suurehkoja voltteja. Dorsen liikkui hyvin eteenpäin, silloin tällöin se jopa kulmassa teki loikkia uran sisäpuolelle säikkyen jotain olematonta asiaa. Kun alkuverryttelyt oli suoritettu molempiin suuntiin, kulki ori kauniisti tasaisella tuntumalla ja valmiina vaikeampiin haasteisiin. Tänään ohjelmassa oli tosin vain peruasioiden hiomista. Ensiksi saitte tehtäväksennne esittää pohkeenväistöä niin käynnissä kuin ravissakin. Pääsin heti korjailemaan yersinion asentoa ja Dorseniakin sai hieman aktivoida astumaan enemmän ristiin. Ori kulki kauniisti suorana ja näiden pikku korjailujen jälkeen teillä ei ollutkaan suurempia ongelmia. Muutamaan kertaan tempo hieman rikkoontui ja Dorsen ryhtyi hidastelemaan, mutta ori kyllä reagoi hyvin myös pohkeeseen. Seuraavaksi vuorossa oli koottu ravi ja laukka. Muutamien yrityksien jälkeen sieltä alkoi löytymään kaunista ja riittävän lyhyttä ravia. Yersinio piti hienosti käden riittävän tasaisena ja pehmeänä niin ori ei alkanut hermoilemaankaan siitä, että ohjassa roikuttaisiin. Koottu ravi oli selvästi helpompi tehtävä kuin laukassa. Kun nostitte orin kanssa laukan, se innostui ja eteni vauhdikasta laukkaa. Jouduit keskittymään saamaan laukan ensin kontrolliin ja sitten yrittää koota sitä. Edessä oli pieni väsytys taistelu, jonka ratsasastaja kuitenkin vei. Dorsen alkoi hieman väsyä ja muutaman volttitehtävän jälkeen sait antaa sille pitkän ohjan ja siirtyä loppukäynteihin. Ori oli pysynyt hienosti tasaisella tuntumalla koko valmennuksen ajan, huolimatta alun hermoilusta. Yersinio oli ratsastanut siististi, säilyttäen koko ajan hyvän istunnan. Jos jostain pitää huomauttaa niin huomioi

15.02.2011 - Kantakirjalausunto
16-14-15-16 = 61p. KTK-III
- hyvin kevyt (vaikuttaa nuorelta)
- kaula ja pää eva
- runko saisi olla syvempi
- pitkät etusääret
- lihasköyhä kokonaisuus

15.06.2012 - KRJ laatuarvostelutilaisuus
20 (7+6+7) - 40 - 15 - 15 - 8 = 98 p. KRJ II
(rakenne - kilpailut - vanhemmat - jälkeläiset - lisäpisteet = sijoitus)

30.4.2013 - VVJ laatuarvostelutilaisuus
7,1 (6,25+8) + 40 + 25 + 20 + 4 = 96,1p. VVJ-I
(rakenne - kilpailut - vanhemmat - jälkeläiset - lisäpisteet = sijoitus)
"Hyvät leimat, ryhdikäs, nuoren ja lihaksettoman oloinen, melko avorunkoinen. Kaula vaikea arvostella."
"Erinomaiset tyypit, kaula hieman vaikea arvostella, selkä aavistuksen notko, sopusuhtainen ja lihaksikas runko, vennohkot vuohiset"
"Hyvin jaoteltu sukuselvitys, selvästi nähty vaivaa. Sopivasti tietoa kerrottu, ehkä hieman kuitenkin pitkähkön oloinen."





© Duren
kyseessä on virtuaalihevonen, kaikki tiedot ovat keksittyjä, a sim-game horse