Lakean Aniharva

kuollut vanhuuteen tammikuussa 2014

Kantakirjattu suomenhevosten kantakirjaan II-palkinnolle, 71p.
VIR MVA arvonimi myönnetty 02.06.2011
Palkittu KRJ:n laatuarvostelussa KRJ-I, 103p.
Palkittu yleislaatuarvostelussa YLA1, 141p.
Palkittu suomenhevosten laatuarvostelussa SLA-I, 96p.

Olen vuosisadan komein suomenhevonen Lakean Aniharva VH06-018-8267. Äitini pyöräytti minut tähän kylmään maahan 04.09.2009 ja kolmevuotispäiväni on 04.10.2009 (8v 20.11.2010). Karvaani pukee punarautiaan väritys ja minulla on turpaan asti ulottuva läsi naamallani. Sukupuoleltanihan olen ori joka näkyy myös lihaksikkaassa ulkomuodossani. Olen nyt jo täysikasvuinen hevonen ja olen saavuttanut säkäkorkeudekseni 158cm mikä on ihan kiitettävä miehen mitta! Olen yleispainotteinen monitaituri ja koulua väännän vaativa B tasolla sekä rataesteitä hypin 100cm tasolla. Irtohypytyksessä minustakin sitten irtoaa enemmän. Asun nykyään Friisiläistalli Durenissa yksityipuolella. Saavuin tänne suoraan kasvattajaltani Virtuaalitalli Lakeasta

♦    2x MVA SERT, 2x irtoSERT
♦    56 KRJ sijoitusta
♦    37 ERJ sijoitusta

♦    KILPAILUKALENTERI


Minua kutsutaan nimellä Aatu... tai perkeleen Aatukin on ollut viime aikoina kovasti käytettävissä. Arvoani loukaten minua kaupiteltiin syntymäni jälkeen hevostalli.netin foorumissa missä useampikin ihminen oli minun ostostani kiinnostunut. Tietenkin! Kukapa ei tällaista komistusta talliinsa tahtoisi? Joka tapauksessa, minut myytiin pois äitini luota, mutta onnekseni sain jäädä suomenkamaralle. Muutin asumaan suureen siittolaan, tänne Dureniin, missä orit ja tammat näyttävät minun silmiini kaikki samanlaisilta. Mustaa jouhea joka puolella! Mistä niistä sitten erottaa, että kuka on kukin ja kenelle sitä on tullut mitäkin huudeltua minäkin päivänä. Luojan kiitos omistajallani on muutama muunkin rotunen hevonen jotka sentään erottuvat massasta. Eivät ne kuitenkaan minun ylitse tule, vaikka tammoja ovatkin. Minä olen tämän tallin uljain ori, vaikka nuo mustat ikäloput friisiläisherrat luulevatkin pitävän sitä titteliä hallussaan. Joka tapauksessa saavuin tänne 27.09.09 ja pitkän matkan jäljiltä olin hyvin uupunut. Ensivaikutelmani oli kuitenkin suuri järkytys. Mitä minä täällä tekisin? Olen huippuluokan jalostusori eikä missään näkynyt kauniita suomalaisia tammoja. Tai ei pidä liioitella... kyllä täällä on suomalainen puoliverinen, mukava neiti... mutta tiedätte kyllä millaisia tammoja minä haen. Noihin mustiin tammoihin en kyllä koske kepilläkään. He ovat heti ensimmäisestä päivästä lähtien olleet röyhkeitä diivoja.

Kouluttamiseni aloitettiin jo miltei heti kun talliin saavuin. Oli kuulemma parempi kouluttaa minut pian tavoille kun olin niin villi. En minä omasta mielestäni ole villi. Minussa on vain niin paljon energiaa mitä en saa purettua. Päätin kuitenkin ensitöikseni tehdä selväksi, että minä olen paikan pomo ja minua ei niin vain koulutetakaan toimimaan toisten mielen mukaan. Ensikosketukseni satulaan oli hurjan näköistä katseltavaa. Olin olevinani fiksu ja annoin rauhassa pistää satulan selkään ja liikkeelle lähtiessä esitin komeimmat pukkilaukat mitä minusta lähtee. Silti satula vain pysyi selässäni. Tein kaikkeni jotta olisin saanut tuon alentavan kapistuksen pois päältäni, riehuin itseni hikeen asti. Ollessanijo aivan naatti kaikesta siitä riehumisesta huomasin, että vieressä olevan laitumen reunalle oli kerääntynyt yleisöä. Siellä tiineyden pullistamat tammat tirkuivat esitykselleni ja hörähdyksien päätteeksi joku viitsi ystävällisesti valistaa minua, että satula oli satulavyöllä kiinni eikä se riehumalla irtoa. Paras siis vain tottua. Ihmiset sen sijaan irtoavat satulasta helpommin, mutta kuulemma siinä vaiheessa kun joku alkaa kivuta selkääni olen jo tottunut kanniskelemaan tavaroita selässäni. Vaikka sillä hetkellä uhkuin kapinahenkeä ja toin uhmaikääni kaikin tavoin esille, sain huomata, että tynnyrimahaiset tammat olivat oikeassa ja eikä aikaakaan kun jo kuuliaisesti kannoin omistajaani selässä ja vääntelimme kiemuroita kentällä.


Muistojäljen Joosua
suomenhevonen,
YLA 1, ERJ 2, SLA-II, KRJ IV
Haavelaakson Hurmos
suomenhevonen
Keskiviikon Kajahdus
suomenhevonen
Kuutamokeikka TK
suomenhevonen
Raadelman Aura
suomenhevonen
Keskiviikon Roope
suomenhevonen
VIR MVA ch., KTK II
Viljamäen Hiili
suomenhevonen
NRD Jessika
suomenhevonen, trt, 144cm
ch., KTK III, YLA 1, SLA-I, VSHK-A
Nerian Eemil
suomenhevonen, vkk, 147cm
VIR MVA ch., KTK I, YLA 1, KRJ I, VVJ I
Kapoeira
suomenhevonen, tprt, 143
KTK II, YLA 1
Syreenin Quuluisa
suomenhevonen, trt, 147cm
Oljenkorren Morrena
suomenhevonen, prt, 155cm
Paaluvuoren Monni
suomenhevonen, tprt, 157cm
Saippuakupla TK
suomenhevonen

Isäni Muistojäljen Joosua on Muistojäljen Kartanon kasvatti. Nykyään kun kasvattajan sivuilla pyörii, niin ne näyttävät hyvin kuolleilta joten näyttääpi siltä, että se paikka on lopettanut toimintansa jo aikapäiviä sitten. Nykyään isäni asuu omalla kasvattitallillani Virtuaalitalli Lakeassa josta ei näytä pukkaavan lopettamisen merkkejä. Kutsun isääni usein Joseksi, monet kutsuvat myös Joosuaksi, mutta mielestäni Jose on helppo ja yksinkertainen. Joka tapauksessa isäni on todella menestynyt suomenhevonen. On laatispalkintoa ties mistä tilaisuuksista ja kaikenlisäksi vielä hyvillä palkinnoilla. Vanhempieni menestys luo minulle hieman paineita menestyä, mutta olen valmis näyttämään, että olen heidän arvoisensa hevonen! Kaikesta menestyksestään huolimatta isäni ei ole ikinä ollut leuhka vaan leppoisa ja mukava 158cm korkea suomenhevonen. Syntymäpaikassani, eli Lakeassa, muistan monet kerrat katselleeni kuinka isäni pisti ihmisiä halvalla kun se ei antanutkaan kiinni tarhasta. Siinä touhussa oli monta ihmistä mukana ohjailemassa ja kauraämpäri mukana. Minusta se oli lähinnä huvittavaa katseltavaa ja saipahan toinen siinä ilmaiset herkut. Vaikka asuimme pitkään samassa tallissa, niin en hirveästi kerennyt isääni tutustumaan. Hän on aktiivinen kilpahevonen ja aina matkoilla.
      Isänisäni Haavelaakson Hurmos on jo edesmennyt punarautias ori, joka menehtyi elokuussa 2007. Ori taitoi niin esteidenen ylitykset, kuin vaikeamman luokan koulukiemurat. Hurmoksen painotuslajina oli kouluratsastus ja omistajansa kanssa se kerkesi kerätä huikeasti saavutuksia ja kokemuksia useista KRJ alaisista kouluratsastuskilpailuista.
      Isänisänisäni Keskiviikon Kajahdus on myös kilpakenttiä tallannut niin este-, kuin kouluratsastuskilpailuissa. Hän oli rautias 147cm suomenpienhevonen. "Vikooniksi" kutsutun sukulaiseni kanssa on myös kokeiltu lnneratsastusta ja ketun metsästystä. Erittäin monikäyttöinen hevonen siis, aivan kuten minäkin vaikka en lännenratsastusta sun muita olekaan kokeillut.
      Isänisänemäni Kuutamokeikka TK oli punarautias 155cm Taikakuun Kartanon kasvatti, joka elämänsä vietti harrastehevosena. Tamma sai lempinimekseen Keijo, koska ratsastaessa oli hyvin orimainen tapaus. Hoitaessa ja käsiteltäessä kuitenkin mukava luonteinen. Koulutuastasoltaan hän ylti kouluratsastuksessa Helppo A:han ja esteratsastuksessa hyppäsi metrin ratoja.
     

Emäni NRD Jessika on saanut NJ näyttelyiss champion arvonimen ja ei mikään ihme. Kaunisrakenteinen tamma kun on. Yleislaatuarvostelussa Jessi on kahmaissut itselleen ensimäisen palkinnon ja oli samalla jaettu AP3, tilaisuuden parhaat sukupisteet. Hoitaessa Jessi on utelias tamma-mamma. Kokemattomienkin on helppo opetella hoitamisen saloja Jessin kanssa, tamman rauhallisen luonteen ansiosta. Jo varsana emäni on ollut yhteistyönhaluinen ja sen kanssa on ollut helppo työskennellä niin maasta, kuin selästä käsin.
      Emänisäni Nerian Eemil on kaikin puolin ykkösluokan virtuaallinen suomenpienhevosori. Eemil on Heini H./Nerian 147 cm kasvatti. Väriltään harvinainen Voikko ja päätä komistaa tähtipiirto. Ori on palkittu Virtuaalimuotovalio Champion arvonimellä, kerättyään huikeat kuusi BIS-sijoitusta. VRL:n kantakirjaan ori on I palkinnolla ja 84 pisteellä palkittu. Yleislaatuarvostelussa 165 pistettä, joten myös I Palkinto. Kouluratsastuksen laatuarvostelussa 100 pistettä, sekä Valjakkoajojaoksen laatuarvostelussa 68 pistettä, eli molemmista I palkinto. Orin painotuksena ja vahvuutena on kouluratsastus, mutta hallitsee myös esteiden ylittämisen ja valjakkoajon. Myös kenttäratsastuksen metrin maastoesteet, eivät tätä poikaa ole pysäyttäneet. Jälkeläisiä yhteensä kolmetoista, joista viisi on oria ja neljä pientyypin edustajaa.
      Emänisänisäni Kapoeira oli tummanpunarautias 143cm hooriya/Ceridwyn kasvattama, menestynyt ja tunnettu piensuokki. Erityisesti huomio kiinnittyy orin jälkeläisiin, jotka ovat jatkaneet Kapoeiran sukua onnistuneesti. Nyky jalostuksessa, etsiessään sopivaa oria/tammaa astumaan hevosensa, melkeinpä aina tähän oriin kohtaa, hevosten sukuja tutkittuaan. Ori on palkittu jälkeläisarvostelussa jälkeläisluokka AB:lla. Orilla menestyneesti kilpailtu sekä koulu-, että este- ja kenttäratsastuksessa. Näyttelyistä on kerätty tittelit komealla ulkokuorella Virtuaalimuotovalio Champion arvonimelle ja kantakirjaan on päästy toisella palkinnolla 71 pisteellä. Yleislaatuarvostelusta ori nappasi 148 pistettä ja ykköspalkinnon.
     


Jälkeläiset

Olen rajoitetusti käytössä jalostukseen. Otan vastaan suomenhevoskantakirjaan kantakirjattuja tammoja. Ota yhteyttä omistajaani sähköpostin kautta.

ori      Neljäs Ricos
ori      Lamourin Pomminpurkaja
ori      Fiktion Aukusti
tamma      Annikki ILO KTK-II
ori      Oldfinion Anivarha


Omistajan päiväkirja

27.9.2009, uusi koti
Aatu saapui tänään myöhän illalla meille Dureniin. Orin matka oli ollut pitkä ja se myös näkyi päällepäin. Ensimäistä kertaa orin nähdessäni se tuntui olevan kuin tulta ja tappuraa, mutta nyt se oli rauhallinen kuin viilipytty ja vaikutti tyytyväiseltä päästessään valmiiseen, puhtaaseen karsinaan missä se sai alkaa mutustelemaan iltaruokiaan. Vasta syönnin jälkeen ori heräsi jälleen eloon ja rupesi huutelemaan muille tallin asukkaille odottaen vaativasti vastausta.

28.9.2009, maastolenkki
Aatua on jo hieman aikaisemmin totuteltu satulaan, mutta ratsuksi sitä ei olla vielä ruvettu kouluttamaan. Suunnittelin eilen illalla hieman pojan koulutusohjelaan ja tulin siihen tulokseen, että annan sen vähän aikaa vielä olla ja tutustua ennen kuin rupean kokeilemaan selkän nousua. Orin päivätoiminta ei kuitenkaan ole tarhassa möllöttelyä vaan aloitamme irtohypytysharjoitukset, ohjasajamme ja opetamme pojan juoksemaan liinassa. Tänään tallille saapuessani Aatu oli tarhailemassa tallin edessä olevassa nurmitarhassa. Se oli juuri saanut päiväruokansa ulos ja näytti olevan kuin kotonaan. Parin tunnin päästä tallilta oli lähdössä kymmenkunta varsaa maastoon kävelemään ja päätin napata Aatun mukaan. Poika oli selkeästi selväpäisin siitä lapsuskatraasta ja joukon häntäpäästä jouduimme siirtymään eteen vetämään joukkoa ja näyttämän esimerkkiä, ettei ulkona ole mitään pelottavaa. Matkalla tuli vastaan traktori joka veti perässään heinäkuormaa ja siitä tuli kova meteli hiekkatiellä. Tämä ei nuorukaista hetkauttanut ja sen rauhallisuus ja varmuus toi levollisuutta myös muuhun joukkoon.

Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 28.02.2011
18 + 17 + 18 + 18 = 71p = KTK-II
"Suoraselkäinen, tiivisrunkoinen. Hyvä ratsutyyppi. Jalka-asennoissa parannettavaa."
"Hyvät leimat ja tyypit, lihaksikas kaula, hyvä runko, huipukas lautanen, kuivat jalat, oej lievästi sapelissa."
"Hyvänpuoleiset tyypit, massiivinen, jyrkähkö lautanen."
"Hyvät leimat. Hyvä pää. Hyvät kaulan mittasuhteet. Lavan asento ok. Piirteetön säkä. Vankka runko, jossa hyvät mittasuhteet. Jyrkkä lautanen. erittäin hyväasentoiset jalat."

Yleislaatuarvostelu 30.10.2013
35 + 35 + 36 + 35 = 141, YLA1
Rakenne: 35p.
Kuvaus: 35p.
Sukulaiset: 36p.
Kilpailut: 35p.

KRJ:n laatuarvostelutilaisuus 15.11.2013
23 (7+8+8) - 40 - 22 - 10 - 8 = 103 p. KRJ-I
Rakenne: 23p.
Kilpailut: 40p.
Vanhemmat: 22p.
Jälkeläiset: 10p.
Lisäpisteet: 8p.

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 15.01.2014
15 + 16 + 25 + 20 + 20 = 96 p. / SLA-I
1. Hyvät tyypit ja leimat (4p.)
2. Kaunis pää, leveä kaula, loivat lavat (4p.)
3. Massiivinen runko, piirteetön säkä, jyrkästi laskeva lautanen (3p.)
4. Hyväasentoiset jalat (4p.)


ESTEVALMENNUS, valmentaja: eva
Ori vaikutti alkutunnista hieman holtittomalta ja hankalalta ratsastaa. Sait toden teolla rauhoitella Aatua, ettei se juossut pitkin kenttää kun päätön kana. Alkuverkassa oli pari maapuomia ja pieni 50 cm pystyeste. Puomeja Aatu hieman katseli, mutta ylitti ne kuitenkin näyttävästi nostellen jalkojaan rutkasti. Pystystä Aatu vasta innostuikin ja loikkasi esteen yli valtavan hypyn. Neuvoin tekemään voltteja ja tarvittaessa vielä ympyrän ennen estettä ja sitten ohjastin teitä tulemaan uudelleen saman pystyn. Aatu laukkasi jälleen reippaassa ja hienosti pyörivässä laukassa, mutta ylitti esteen enemmän keskittyen tekemäänsä. Rataan kuului seitsemän estettä, joista suurin osa oli 80 senttisiä, muutaman hieman pienempikin este löytyi joukosta. Radalla oli loivia kaarteita ja selkeitä linjoja, mutta yksi hieman hankalempi kurvi ja vaikeampi lähestyminenkin löytyi, jottette pääsisi radasta liian helpolla. Vaikka uskon, että Aatu tuo omia haasteitakin radalle, kun se ei meinannut pysyä pöksyissään edes verkassa. Suoriuduitte radasta reippaasti ja orissa olikin rauhoittamista. muutaman kerran puomit hieman kolisivat, mutta pudottamatta selvisitte. Pyysin teitä tulemaan saman radan vielä pari kertaa. Aatu alkoi hieman näin lopputuntia kohden väsyä ja sitä mukaa rauhoittua, mutta intoa siltä ei kyllä puuttunut. Yhteistyönne oli kivaa katseltavaa. Aatussa on vielä varmasti hommaa saada se menemään rauhassa ja keskittymään hyppyihin, eikä sinne tänne kaahotteluun. Jatkakaa hyppäämistä ja tehkää erilaisia ja monipuolisia harjoituksia, niin saat Aatusta varmasti kivan estekaverin!

ESTEVALMENNUS, valmentaja: Emmu
Aatu asteli maneesiin melko säikyn oloisena ja vilkuili ympärilleen. Alkukäyntien aikana ori olikin ajottain melkein seinillä hyppimässä nähdessään pieniä vihreitä miehiä. Sait sen kuitenkin rauhoittumaan ja pääsitte aloittelemaan alkuverrytelyn. Tällä välin minä kokosin esteitä maneesiin, joista koostui lyhyt rata, jossa tarkoitus olisi treenata uusintaradan teitä, sekä eri askelpituuksia. Sivusilmällä seurasin alkuverryttelyänne, joka oli hieman jännittyneen näköistä, mutta sujui muuten hyvin. Aloittelimme sitten hyppäämällä pieniä, 50cm korkuisia lämmittelyesteitä, joille ori tuli hieman rynnäten, eikä malttanut kuunnella pidätteitäsi. Hetken väännön jälkeen Aatu kuitenkin saatiin kuuntelemaan ja aloitimme varsinaista työskentelyä alkuun laukan säätelemisellä. Teidän piti lyhentää ja pidentää laukkaa, ja säädellä eri tempoja. Tämä sujuikin ihan hyvin, vaikka Aatu ei ollut aina samaa mieltä temmon hidastamisesta. Tämän jälkeen ori sai kävellä hetken vapain ohjin, jonka jälkeen selitin radan sinulle. Ensimmäiset lähestymisenne olivat melko huonoja, sillä Aatu taas vei sinua ja ponnistuspaikat olivat vähän sinne päin tästä johtuen. Muutaman kovemman pidätteen jälkeen sait kuitenkin orin huomion taas itseesi ja Aatu hyppäsikin hyvällä tekniikalla ja siististi. Nostin radan korkeutta 70cm, kun te sillä välin kävelitte. Selitin myös uusinnan samoista esteistä, kuinka ratsastaisitte sen ja millaisella temmolla. Näin rataan tulikin hiukan lisää, ja Aatu oli ihmeissään teidän jatkaessanne rataa vielä viimeisen esteen jälkeen. Sait kuitenkin orin huomion hyvin nopeasti siihen, mitä olitte tekemässä ja saitte tehtyä hyvin nopean, mutta erittäin siistin uusintaradan. Tämän jälkeen jatkoitte itsenäiseen loppuverryttelyyn tehden isoja kaarteita ja ympyröitä. Ori liikkuikin rentona, toisin kuin alkutunnista ja venytti hyvin eteen alas. Loppukäyntien aikana kävin vielä läpi mikä meni hyvin ja missä voisitte vielä petrata. Kokonaisuudessaan olitte hyvin mieluinen, sopivasti haastetta antava ratsukko.

ESTEVALMENNUS, valmentaja: Heidi L.
Kävelin maneesille hiukan myöhässä kun tiet olivat lumipeitteen alla piilossa ja tie oli kuin peili jonka päällä piti sitten pysyä, vaikka aika reippaasti ajoinkin. Aatu käveli reippaasti vaikka Yersinio pitelikin ohjia suht koht lyhyinä. Pyysin Yersinioa ottamaan ohjat kunnolla käteensä ja tekemään ravissa voltteja ja siirtymisiä sillä aikaa kun rakensin maneesiin muutaman esteen. Ensimmäisen sarjan rakensin pitkälle sivulle jonka jälkeen ripottelin muita esteitä pitkin maneesia korkeutena 60cm, 70cm, 80 cm ja 90 cm. Ensiksi pyysin Yersiniota ohjaamaan orin sarjalle laukassa jonka jälkeen siirtyisi raviin ja menisi ravissa kaksi estettä ja sitten ottaisi käyntiin ja siirtyisi laukkaan viiden käynti askeleen päästä, hyppäsii viimeisen esteen ja taputtaisi oria. Aatun laukka oli hyvä ja pehmeä, mutta kun mentiin esteelle se siirtyi ristilaukalle ja Yersinio sai juuri ja juuri orin takaisin oikealle laukalle. Sitten pyysin heitä siirtymään raviin ja seuraava mentiin ravissa voltti ja kun este tuli eteen Aatu hyppäsi hyvin, mutta pieni kolahdus kuului. Seuraava este vielä ravissa ja sitten käyntiin. Aatu ei meinannut millään pysähtyä, mutta kun istuttiin kunnolla satulaan ja ei päästetty ohjia löysiksi toimi ori oikein hyvin. Sitten viisi askelta ja nosto laukkaan, tässä oli hiukan vaikeuksia, mutta pian askelmerkit löytyivät ja voltti ja sitten esteelle. Aatu hyppäsi hyvin ja jalat eivät edes koskettaneet esteelle. Päätin, että vielä muutama voltti ravissa ja pitkät ohjat. Tein kolmen puomin sarjan jossa Aatu pääsi jumppaamaan vielä.

ESTEVALMENNUS, valmentaja: daivis
Aatu oli tänään erittäin pirteällä tuulella ja viiletti ratsastajansa alla hurjaa vauhtia saapuessani valmennuspaikalle. Olin suunnitellut täksi päiväksi pientä verryttelytreeniä estesarjoilla, jotta orii oppisi nostelemaan jalkojaan ja hillistsemään vauhtiaan. Pystytin muutamat esteet kentän keskelle yerisinion lämmitellessä Aatua vielä hetken, koittaen saada oriin rauhoittumaan ja kuuntelemaan apuja. Opastin Yerisiniolle tekemäni tehtävän ja päästin sitten kaksikon nostamaan laukan. Aatu nosti todella pitkän laukan ja viiletti uraa pitkin. Työstimme ensin laukan toimivaksi ennen kuin annoin ratsukolle luvan lähestyä etsesarjaa. Ratsastaessaan kohti estesarjaa alkoi Aatu kiidhyttämään vauhtiaan ja lopputulos olikin hirmuinen kompuroiminen neljän esteen yli, pudottaen puomit ja kaataen suurimman osan tolpista. Käskin ratsukon tulla tehtävä uudestaan ravissa, jotta Aatu ei saisi niin hirmuista vauhtia alleen esteille. Ensimmäisen esteen jälkeen orii nosti laukan, mutta piti vauhdin kohtalaisena, joten annoin ratsukon jatkaa tehtävää laukassa. Suoriuduttuaan sarjasta muutaman kerran kiitettävästi, nostin hieman esteiden korkeutta, jättäen ne kuitenkin alle metriin ja annoin ratsukon tehdä tehtävän vielä muutaman kerran näin kunnes jätin jäähdyttelemään itsenäisesti. Aatulta ei tänään ainakaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut!

ESTEVALMENNUS, valmentaja: Sonju
Upea ori ravasi kauniisti muodossa tehden voltteja - olittekin jo aloittaneet lämmittelyn, hienoa. Kokosin maneesiin erilaisia esteitä, joiden kanssa meidän oli tarkoitus työskennellä tänään. Aatu liikkui tahdikkaasti ja kuunteli apujasi oikein hienosti, laukkatyöskentelyä aloitellessa oriilta irtosi muutama ilopukki, mutta naurahdit vain selässä. Pyysin teitä aluksi tulemaan puomit ravissa, jonka jälkeen nostaa laukka ja hypätä 60 sentin ristikko. Aatu kuunteli apujasi ja ravasi tahdikkaasti puomien yli, nosti laukan heti pyynnöstä ja hyppäsi vaivattomasti ristikon. Muutin ristikon noin 60 cm pystyksi ja tehtävänanto pysyi samana. Tällä kertaa Aatu meinasi vähän hätäillä ja oli nostaa laukan jo ennen puomeja, mutta sait pidettyä oriin ravissa. Hyppy meni oikein hienosti ja alastulon jälkeen jatkoitte tahdikkaassa laukassa. Pyysin teitä jatkamaan 80 sentin pystylle laukassa ja sen jälkeen siirtyä raviin ja tulla puomit sekä 60 sentin pysty uudestaan. Tulitte oikein hyvällä lähestymisellä pystylle, hyppäsitte oikein hyvin, mutta alastulon jälkeen sinulla oli ongelmia saada oria hiljentämään raviin, mutta onnistuit siinä kuitenkin. Tämän jälkeen pyysin teitä tulemaan 100 cm okserin, joka onnistuikin loistavasti - ilmavaraakin jäi hieman. Onnistunut valmennus ja oikein mukava ratsukko, suosittelen treenaamaan vielä siirtymisiä ja puomejakin voitte välillä kokeilla.

KOULUVALMENNUS, valmentaja: Chao
Aatun kanssa oli tarkoitus kehitellä kouluvalmennusta. Toivoin sydämeni pohjasta, että ratsukko olisi jo lämmitellyt maneesissa, jotta pääsisimme samantien hommiin, samalla kun kävelin maneesille. Sisältä kuului matalaa tuminaa, ja avatessani oven olin pakahtua riemusta - tämä ratsukko oli todellakin ajattelut kaikkea ennalta ja lämmitellyt hyvin maneesissa ennen minun saapumistani. Taivuttelut ja pohkeenväistöt, irrottelu ja avut viety hevosen kanssa jo läpi. Jes! Pääsisimme suoraan töihin! Tänään ideana olisivat lisätyt askellajit ja ajattelin, että siinä olisi aivan tarpeeksi asiaa yhdelle kerralle. Ja oikeassa olin! Hioimme lisättyjä askellajeja, varsinkin Aatun ravi kaipasi lennokkuutta ja sitähän me sinne saimmekin, heti kun herran takaosa irtosi kunnolla! Oriin siirtymiset olivat lopputunnista jo todella sulavia ja muutkin liikkeet erittäin kauniita. Uskon tämän ratsukon pärjäävän kouluradoilla vielä mainiosti!

KOULUVALMENNUS, valmentaja: Creimeide
Kun saavuin maneesiin olitte jo lämmittelemässä. Kävelitte rauhassa uraa pitkin ohjat pitkinä ja kävelin katselemaan teitä maneesin keskelle. Kerroin asettaneeni teille alustavaksi tavoitteeksi täydellisen peräänannon, joka kestäisi kokoajan lämmittelyn jälkeen. Teit paljon voltteja ja ympyröitä ja kerättyäsi ohjat pyysin sinua tekemään pohkeenväistöjä ja avotaivutuksia. Aluksi suoritus ei ollut mitenkään erikoinen, mutta parin kerran jälkeen molemmat kohentuivat huomattavasti ja ori alkoi astua paremmin alleen. Pyysin sinua verryttelemään ravissa siten, että tulisit kolmikaarista aluksi normaalisti. Taivutit oria hienosti pelkästään pohkeilla ja istunnalla. Lisäsin tehtävään lisätyn ravin pitkälle sivulle, joka ensimmäisellä lisäyksellä sortui laukkaan, mutta ainakin Aatu kuunteli sinua. Seuraavalla kerralla lisäys sujui vähän jäykemmin, askel piteni jonkin verran muttei merkittävästi. Pyysin sinua ratsastamaan oria paremmin eteen, jonka teit seuraavalla kerralla ja lopputulos oli paljon parempi, vaikka ori pakenikin osittain peräänannosta. Teitte muutaman toiston, jolloin tehtävä alkoi sujua ja lisäsin vaikeutta pyytämällä teitä kokoamaan ravia kolmikaarisen keskimmäisellä kaarella. Ensimmäisen kokoamisen teit liiaksi ohjilla pidättämällä, jolloin ori siirtyi muutaman askeleen ajaksi käyntiin. Annoin sinulle ohjeita tässäkin tilanteessa istunnan parempaan käyttöön ja seuraava kokoaminen sujui ravissa ja hienossa peräänannossa. Toiston jälkeen pyysin teitä suorittamaan lisätyn ravin normaalina laukkana, jolloin oriilta lensi pieni pukki, mutta istuntaasi se ei hievauttanutkaan. Hienoa! Seuraava laukkapätkä sujui maltillisemmin ja pyysin teitä tulemaan kolmikaarisen keskimmäisen kaarin lisätyssä ravissa, joka ei tuottanut ongelmia. Seuraavalla kerralla pyysin teitä kokoamaan laukkaa, jolloin Aatu pysyi edelleen hienosti peräänannossa. Teimme lopuksi vielä vähän laukkatyöskentelyä tulemalla kolmikaarisen kaksi ensimmäistä kaarta myötälaukassa ja viimeisen vastalaukassa vaihdellen tempoja, jolloin ori oli hyvin kuulolla. Aatu osoittautui hyvin taitavaksi kouluhevoseksi, jolla voisi olla tulevaisuutta ehkäpä jopa koulukentillä. Jäähdyttelitte itsenäisesti minun antaen samalla parannusvinkkejä ja erillaisia valmennusvinkkejä.

KOULUVALMENNUS, valmentaja: weem
Komea suomenhevosori Aatu oli ratsastajineen jo lämmittelemässä maneesissa, kun saavuin paikalle. Aikani tutkailin ratsukon verryttelyä, välillä vinkkasin jotain, mutta annoin ratsastajan tehdä itsenäisesti töitä. Aatun kävellessä hetken aikaa pitkin ohjin kerroin ratsastajalle tämän päivän suunnitelmistani: alkuun vähän takaosakäännöksiä ja loppuun laukassa keskilaukka-harjoituslaukka-siirtymisiä. Takaosakäännösten harjoittelun käskin aloittamaan ensin näyttämällä minulle, miten parilta onnistuu takaosakäännöksellä suunnanvaihto. Aatu käveli keskihalkaisijaa, ratsastaja hiukan kokosi askelta ja lähti siirtämään Aatun etuosaa oikealle. Käännös meni muuten hyvin, mutta Aatulla oli vähän liian kiireinen askel ja sen runko taipui liikaa, hevosen pitäisi pysyä suorana. Neuvoin tukemaan ohjalla ja pohkeella orin vartalon suoruutta ja istunnalla hieman jarruttelemaan ja rentouttamaan askelta. Seuraava käännös sujuikin sutjakammin, ja reilun vartin jälkeen jälkeen takaosakäännös keskikäynnistä sujui oikein mallikkaasti. Hyvä! Loppuun ennen loppuverryttelyä halusin vielä nähdä parin laukkaavan. Käskin ratsukon laukkaan keskiympyrälle, ja siinä vuorottelemaan harjoituslaukan ja keskilaukan välillä. Alkuun muutokset olivat vähän liiankin suuria, neuvoin ratsastajaa ottamaan vähän rauhallisemmin ja luottamaan Aatuun, se kyllä osaisi tehdä muutoksia pienemmilläkin avuilla. Laukka parani koko ajan ja Aatu oli koko ajan hienosti kuulolla. Hyvin tehdyn työn jälkeen annoin luvan rauhalliseen loppuverryttelyyn.

KOULUVALMENNUS, valmentaja: napina
Aatu kulki tunnin alussa rennon ja tyytyväisen oloisena. Se tosin oli hieman jäykkä oikealta puoleltaan, ja katsoessani oria kaviouralla se tosiaan oli melko vino toiseen suuntaan. Neuvoin ratsastajaa asettamaan Aatua aina pitkillä urilla, jotta Aatu rentoutuisi kokonaan molemmilta puoliltaan. Tämän tehtyään siirryimmekin sitten päivän tehtäviin, joita olin kaavaillut suoritettavaksi. Aloitimme työskentelyn lisätyssä käynnissä ensimmäiseksi. Aatu ei kunnolla venyttänyt askeltaan eikä sitä oikein huvittanut kuunnella apuja, mutta vähän aikaa ratsastajan sitä pehmiteltyä alkoi ori työskentelemään käyntinsä kanssa. Hevonen näytti mukavan lennokkaalta, joten seuraava tehtävä oli pohkeenväistö. Tässä Aatu kääntyi kesken kaiken menemään eri reittiä takaisin sinne, mistä tulikin. Kehoitin ratsastajaa pitämään sen puolen ohjan tuntumalla, minne ori koitti puskea takaisin, ja pitää saman puolen pohjetta kiinni hevosessa kunnolla, jottei se pääsisi livistämään taas. Hioimme tätä liikettä niin kauan, että tyydyimme suosiolla yhteen onnistuneeseen pohkeenväistöön. Sen ori teki ihan mukiinmenevästi, vaikka sitkeästi koitti päästä sivulle taas. Eri siirtymiset menivät Aatulta kivasti, vaikka se pari ensimmäistä kertaa siirtyikin suoraan laukkaan peruutuksesta, liekö sitten vähän lisäenergiaa varastossa. Ratsastaja hallitsi näissä tilanteissa Aatun hyvin, ja niinpä ori tyytyi siirtymään vain raviin loppuharjoituksen aikana. Kehoitin ratsastajaa tekemään pari kiemurauraharjoitusta Aatun kanssa ensin käynnissä, sitten ravissa ja lopulta vastalaukassa. Käynnissä orin työskentely oli hyvää kiemurauralla, mutta kun tempoa tuli lisää, Aatu alkoi taas jääräpäisesti livistää uralle. Kunnon tuntuma toiseen ohjaan ja pohjetta tiukasti kylkeen, niin Aatukin alkoi tajuta että nyt oli käyttäydyttävä kunnolla. Vastalaukka vaihtui välillä myötälaukaksi kiemurauraharjoituksessa, mutta se annettakoon anteeksi koska Aatu toimi muuten lopulta hienosti. Lopputunnista hikinen Aatu ja tämän ratsastaja kävelivät pitkin kenttää tehden suunnanvaihdoksia sekä voltteja maasta käsin. Aatu käveli rauhallisesti taluttajansa perässä.

Lakean kasvattajapäivien KOULUVALMENNUS, valmentaja: Jenny K.
Aniharvaan olenkin usein kilpakentillä törmännyt ja päässyt ylpeänä seuraamaan orin liikehdintää. Pakko myöntää etten ihan uskonut hevosen koskaan menestyvän ja uskoin, että varmaan miehuutensa tulee menettämään ja viettelee elämää harrasteratsuna. Ori oli varsana hyvinkin kömpelö liikkeissään ja liikkui tallissakin kuin norsu lasikaupassa. Ei voi muuta sanoa, kuin että hyvää työtä olet Aatun kanssa tehnyt! Rakenteeseen nähden se liikkuu kevyen ja vaivattoman näköisesti. Orista myöskin huokui ilo tehdä työtä. Valmennus aloitettiin tekemällä käynti- ja raviväistöjä. Aatulta meni hetki tajuta mitä ollaan tekemässä, mutta homman keksittyään ori suoriutui tehtävästä helpon näköisesti. Varo itse kallistumasta liikaa jo pelkkä pään kallistaminen saa hieman painopistettä muuttumaan. Tämän jälkeen teitte ravilla kaartoja pitkiltä sivuilta kentän keskelle, johon pysähdys, peruutus ja laukannosto. Melkein saimme nähdä ilmalennon, mutta sait pidettyä hyvin tasapainosi. Aatu oli laukan nostossa näkevinään jotakin aivan kamalaa ja pomppasi yllättäen 80-asteisen loikan. Muut hevoset havahtuivat tuijottamaan hölmistyneenä ja taisi Aatu tästä vähän nolostua. Ori jatkoi tehtävän kulkua, kuin yrittäen unohtaa tekemäänsä. Laukka rullasi ja Aatun suukin toimi hyvin. Lopuksi teitte vielä muutamat raviväistöt ja loppuverryttelyt menitte tekemään ulos harjoitusraviradallemme.

© yersinio, kuvat: Jenny K.